Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on rakennettu 1506–1516. Kirkon runkohuone on suhteellisen pieni, ulkomitoiltaan 27,1 × 15,5 metriä. Kirkon puuosat tuhoutuivat tuhopoltossa syyskuussa 1997. Rakennuksen muodon voi hyvin nähdä mutta tulipalossa ja osittain sen jälkeisessä restauroinnissa hävisi runsaasti yksityiskohtia. Kirkko on muurattu erikokoisista kivistä ja sen koillis- ja luoteiskulmissa on kulmakivet. Eteläseinän pääsisäänkäynti, länsiseinän sivusisäänkäynti ja papinovi ovat varsin hyvin alkuperäisessä asussaan. Sakaristo on rakennettu samanaikaisesti runkohuoneen kanssa. Päädyssä on omaleimainen tiilikoristelu, joka seurailee runkohuoneen koristelua. Asehuone on muurattu runkohuoneen valmistumisen jälkeen jopa joskus 1600-luvulla. Vuonna 1855 on pidetty viimeinen jumalanpalvelus ja kirkko jäi autioksi. 1950 luvulta lähtien se on ollut matkailunähtävyys.

Sisätilan seinistä huomaa, että kirkko piti kattaa yksilaivaiseksi salikirkoksi kahdella neliömäisellä tiiliholvilla. Holvausta ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Kirkossa oli jo vuonna 1646 valmistettu kaunis saarnatuoli ja penkit ajalta 1664–1666. Vuonna 1748 oli valmistunut kuviokoristeltu paanukatto. Ennen paloa kirkossa oli kauniisti patinoitunut laudoista tehty tasalakinen tynnyriholvi.

Palon jälkeen kirkko päätettiin rakentaa uudelleen. Entisöintityöt kestivät vaurioiden kartoituksesta käyttöönottoon vuodesta 1998 vuoteen 2003. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön elokuussa 2003. Tämän jälkeen se oli yleisöltä kiinni usean vuoden ajan sisälle tehtyjen maalaustöiden ajan. Vuonna 2004 taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala oli valittu kuvaohjelman tekijöiksi. He maalasivat kirkkoon neljän kesän ajan yhteensä 101 maalausta. Kirkko avattiin yleisölle jälleen elokuussa 2009.