Taivassalon Pyhän Ristin kirkko

Pyhälle Ristille pyhitetty 1425–1440 rakennettu kivikirkko on arkkitehtonisesti harvinainen kokonaisuus. Edeltävään puukirkkoon kuulunut sakaristo on peräti 1200-luvulta. Asehuone muurattiin yhtä aikaa runkohuoneen kanssa. Asehuoneen eteläseinään avattiin 1830-luvulla uusi sisäänkäynti. Se muutettiin 1890 nykyiseksi uusgotiikan tyylisuunnan tiiliportaaliksi. Länsiseinän pari-ikkuna on vaikuttava. Pääty on kokonaan tiiltä ja näyttää uudelleen muuratulta. Muurissa on edelleen suurikokoinen ristikomero. Itäpäädyssä on samanlainen risti-komero ympärillään pyörökaarisia pystykomeroita.

Runkohuone on jaettu neljällä pilariparilla kolmilaivaiseksi tilaksi. Keskilaivan ensimmäinen holvi on 28-jakoinen muut 12-jakoisia tähtiholveja. Sivulaivoissa ja sakaristossa on ristiholvit, asehuoneessa tynnyriholvi. Holveja ja seinäpintoja peittää Pietari Henrikinpojan johdolla 1460-luvun lopulla tehdyt kalkkimaalaukset. Niiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauk-siin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Kasvi-ornamentiikka ja sabloninauhat rajaavat kuvaesityksiä, joihin liittyy lukuisia vaakunakuvia. Alttarin yläpuolella riippuva krusifiksi on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle ja liitetty ns. Liedon mestarin tuotantoon. Se on kirkon arvokkain aarre. 1600-luvun esineistöön kuuluu nykyisin asehuoneeseen sijoitetut 14 hautavaakunaa. Kiinteästä sisustuksesta on saarnatuoli Henrik Flemingin lahjoittama vuonna 1638 ja se on todennäköisesti peräisin Tobias Heintzen työpajasta Tallinnassa. Lehterit rintamuksineen ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890.

Kellotapuli sijaitsee kallionnyppylällä kirkkotarhan eteläpuolella, sen kivinen alaosa on vuodelta 1799, puinen yläosa on uusittu 1890.