Keminmaan Pyhän Arkkienkeli Mikaelin kirkko

Keminmaan kivikirkko on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Kirkko on rakennettu vuosina 1551 –1553. Keskiaikainen kirkkorakennus käsittää runkohuoneen (ulkomitat 21,5 × 13,4 metriä) ja sen pohjoispuolella olevan sakariston. Sakaristo on muurattu noin vuonna 1530. Asehuone on rakennettu noin 1660. Sen kaakkoiskulmaa tukee 1900-luvulla muurattu betonipilari. Kirkosta puuttuu länsisisäänkäynti.

Runkohuonetta kattaa laakea, 1640-luvulta oleva lautainen tynnyriholvi. Holvin maalaukset ovat 1650-luvulta. Parhaiten lautaholvin maalauksista on säilynyt Kristuksen kärsimyshistoria. Vanhahtava kirkkosali on tunnelmallinen ulkoa tulevassa valossa, joka siilautuu sisään vain kolmen ikkunan kautta. Molemmat oviaukot ovat säilyneet muodoltaan alkuperäisinä. Kirkossa olevat puuveistokset ovat 1400-luvun lopusta ja vuoden 1500 tienoilta.

Kivikirkko hylättiin vuonna 1799. Nykyisin se on yksi Pohjois-Suomen suosituimpia matkailukohteita. Kirkon ehkä tunnetuin nähtävyys on kuorin haudassa lepäävä muumioitunut vainaja, jonka on väitetty olevan kirkkoherra Nicolaus Rungius. Hauta löytyi vuonna 1728.